Kauneudenhoitoa, mallileikkejä ja tokoilua.

Perjantaina oli saran painajais päivä ja vähintään maailmanloppu. Elikkä siispä trimmaus- ja pesupäivä. Tiskirätiksi tuo neiti muuttui. Neidin vaastaan panosta huolimatta saatiin neidistä kuitenkin nätti tyttö.
Sitten vielä pesu ja föönaus, niin kaikki hirveydet oli Caralle jo tehty. Lauantain studiokuvauksia varten tämä kaikki siis. Kuvauksissa mukana oli myös Geena ja itsekkin olin muutamassa kuvassa molempien koirien kanssa. Molemmat koirat olivat oikein vieraskoreita ja käyttäytyivät ja kuuntelivat todella mallikkaasti mitä niiltä pyysin. Kuvista tuli hyvät ja kun saan ne niin varmasti päivittelen niitä tänne. Lauantai illan olin naapurissa vahtimassa koiria ja olin yötä. Otin Hugon mukaan ja herra sai riehua russeli-Maija ystävänsä kanssa. Hugo oli välillä kyllä vähän helisemässä, kun Maikki leikki vähän rajusti.

Hugo ja Maija leikkivät.

Hugo ja Maija.

Hugo ja Maijan kuono.

Tänään aamulla olin vielä naapurissa yhteen kahteen asti. Sieltä lähdin sitten Caran kanssa kentälle treenaamaan. Myös kaverini Lissu tuli koiransa Kiton kanssa. Tokoiltiin vähän siinä koiruuksien kanssa, Cara teki hyvää tottista SIIHEN ASTI, että Lissu otti kameran ja piti kuvata treenailua. Joitain otoksia kuitenkin tuli otettua mm. luoksetulosta ja A-esteestä, jotka kuuluvat Caran lemppari liikkeisiin.

Pikku prinsessani.

Sivulle.

 

Eteen tuloa.

Luoksetulo, ennen kutsua.

Ja nyt se luoksetulo.

A-estettä.

Poseerausta A-esteellä.

Kiipee :D

Tässä tämä viikonloppu lyhyesti. Maanantaina taas päiväkotiin :D

Caran toiminnallinen viikonloppu.

Eilen Cara ja Nori saivat taas riehua villeinä ja vapaina pellolla n. 1,5 tuntia. Nyt oli Caralla kurapuku päällä joten ei ollut ihan niin karmea näky kotipihalle päästyä. Kyllähän sillä tassut oli kurassa, mutta siitä selvittiin huuhtelulla. Caralla ei ollut taaskaan mitään ongelmia kuuntelussa ja luoksetuloissa. Käytti jopa sen pellon millä me olimme lisäksi kolmea ympärillä olevaa peltoa ja loikki kuin aropupu naama hyvmyssä ojien yli. Ja kyllä se että koira on onnellinen tekee itsensäkkin onnelliseksi. Carasta onnellisuus huokui vielä enemmän mitä se pelto lenkillä huokuu Geenasta tai Norista. Johtunee siitä että Caralle tämä on niin paljon harvinaisempaa ja aika lailla uusi tuttavuus.

Caralla on hauskaa.

Cara ja Nori

Cara katselee kohti horisonttia.

Caralla on kivaa.

Caralla on edelleen kivaa.

Valistautukaamme loikkaan.

Vähän spurttailua.

Ja onnistuuko hyppy yli ojan?

Kaunis Cara

Cara ja Nori sai hepulin.

Cara katselee tyrmistyneeä Norin kuravelli leikkejä.

Tänään eli sunnuntaina tuli kaatamalla vettä koko päivän, mutta eihän se koiraharrastusta haittaa. Kävin tänään Caran kanssa ensin n. 2km pyörälenkillä jonka jälkeen menin ajamaan verijäljen Caran kanssa. Tein jäljen jo aamulla ennen kuin lähdin pyörälenkille. Jäljelle pituutta tuli 20 askelta ja matkalla oli kaksi makuu paikkaa. Ja lopussa ihana kaato joka oli hirvi josta oli jäljellä enää yksi kylkiluu.

Cara kulkee haavoittuneen hirven jättämää verijälkeä pitkin ja koittaa löytää hirven.

Hmm...Hiirvi löytyi mutta varsin vähän siitä oli enää jäljellä. Vain kylkiluu oli enää jäljellä.

Tämä oli Caran elämän toinen jälki ja ensimmäiseen jälkeen verrattuna oli todella tapahtunut muutosta.

Cara osoitti eilen haluavansa ryhtyä barffaajaksi sillä oma kuivanappula ei kelvanut, mutta kissojen kupille eksyttyään ahmi tyttö innoissaa kupin tyhjäksi...kupissa oli siis aimo anos sydänjauhelihaa.

Geenalle tein myös veri jäljen ja koska Geena jo hommassa vähän harjaantunempi, oli Geenan jälki 110 askelta ja jäljelllä oli kolme makuuta ja jokainen oli samalla myös kulma. Ensimmäinen makuu oli suora kulma, toinnen makuu terävä kulma (joka oli aika haasteellinen) ja kolmas oli taas suorakulma. Makuut/kulmat sujui hyvin, tervää kulmaa edeltävällä pätkällä yritti oikaista koska tervävän kulman jälkeinen pätkä tuoksui voimakkaasti, muute meni kuitenkin todella hyvin. Vauhtia vielä kun saisi pois niin olisi aivan loisto homma. Kaatona lopussa oli hirven sorkka.

Huomenna alkaa työharjoittelu Doghousessa ja Cara pääsee ainakin maanantaina mukaan. Tänään en tämän enempää kirjoittele ja muutenkin melko kuva painotteinen postaus.

Peltoilua

Eilen Cara pääsi Norin kanssa peltolenkille ja Carakin sai olla vapaana. Voi sitä riemua mikä Carasta paistoi, tyttö oli niin onnellinen ettei meinannut nahoissaan pysyä. Vetivät Norin kanssa sellaista rallia että huh huh. Tunti siellä pellolla tepasteltiin ja kyllä oli kiva katsella, kun koirilla oli kivaa. Carakin oli todella kiltisti, totteli jokaista luokse kutsua todella nopeasti. Olin kyllä TODELLA tyytyväinen Caraan, en olisi uskonut että on noin kuuliainen. Käyttivät Norin kanssa kuitenkin aika lailla koko peltoa hyödykseen ja siitä huolimatta vaikka Cara olisi ollut toiseella puolen peltoa totteli kutsua välittömästi ja tuli luokse. Toki mulla oli makkaraa mukana, mutta silti :D

Haamu Cara

Iloinen Cara

Cara tulee niin vauhdilla että hädin tuskin kuvaan mahtui.

Jostain kumman syystä illalla oli Carala edessä pesu. Pesupäivä olisi ollut muutenkin, mutta peltolenkin ansiosta siihen oli vielä suurempi syy. Kuvistakin saattoi nähdä, että neiti ei ollut kovinkaan puhdas :D Pelto oli nimittäin paikoitellen kuin uima-allas. Ei kylläkään tullut mieleenkään että olisin suoraan neidin lykännyt pesuveteen vaan oli pakko ensin suurimmat savet huuhdella suihkun kanssa pois. Kyllä oli neiti tänään taas puhdas. Tänään kävin Doghousessa tekemässä työsopimuksen tyharjoittelua varten. Caraa en tosin ottanut mukaan sisälle kun oli harjaus vielä kesken :D

Caran tukka hyvin punnauksen jälkeen, ja näin voitiin lähteä kaupunki kierrokselle.

Pesun ja kesekeneräisen harjauksen jälkeen mummon luona.

Tässä taisikin olla tämän päivän postaus, huomenna voisi taas lähteä Norin ja Caran kanssa pellolle. Cara tosin saa kurahaalarin päälleen.

Vapaa-aika alkaa liian myöhään.

Harrastehauva Cara on viettänyt nyt muutaman viikon ei niinl laadukasta elämää ehkä omasta mielestään, koska elämä ei hetkeen ole ollut kovin tapahtumarikasta. Eli tosiaan olen ollut nyt n. 4vk työharjoittelussa Zoojataressa, jossa työaika on 10-18. Ja minä aamuunisena olen ollut laiska enkä ole jaksanut herätä niin aikaisin että olisin ehtinyt Caran kanssa lenkille ja treenaamaan. Ja kun tosiaan pääsen klo. 18 ei ole sen jälkeen ollut inspiraatiota lähteä tuonne pimeyteen susien syötäväksi. Mutta nyt aloitan viikon päästä Doghousessa työharjoittelun ja olen siellä kolme viikkoa. Joten toivon että siellä työpäivä loppuisi niiin että ehtisi valosaan aikaan edes lenkille, treenaamisen nyt voikin omalla pihalla tehdä vaikka pimeällä pihavalojen loisteessa.
Nyt kuitenkin olen päättänyt ottaa itseä niskasta kiinni ja pistää koirat kuntoon. Lenkkeilyä ja treeniä ja paljon. Suunnitelmissa olisi että saisi Caran tokossa niin valmiiksi että voisi 2013 startata kisaamisen. Ja miksei jo 2012, mutta luulen että se on jo liian aikaista, haaveilla siitä toki voi ja treenata niin että sen puolesta se voisikin olla jopa mahdollista.
Pyöränkin voisi taas ottaa käyttöön ja pyöräillä Caran ja Geenan kanssa vielä niin kauan kun se on turvallista (eli ei ole liukasta). Ja viimeistään sitten kun pyöräily käy liian uhkarohkeaksi voisi ottaa taas juoksu vermeet esille ja laittaa liuku esteet jalkoihin ja eikun menoksi.
Tokon lisäksi Caran kanssa pitäisi nyt treenata tuota irti pitoa, jotta vois ruveta lenkkeilemään metässä ja pellolla vapaana. Ison pähkinän antaa purtavaksi se, että jos Cara päättää jonnekkin lähteä ei neitoni osaa enää takaisin kotiin eli pitäisi ehkä hankkia Caralle navigaattori että osaa suunnistaa kotiin.
ATT:llä olisi 16.1.2011 pääsykoe agilityn alkeiskurssille ja olen miettinyt josko sinne lähtisi Caran kanssa kokeilemaan onneaan :D Josko päästäis alkeiskurssille ja päästäis alottelee agilityy ja sit näkis vähän oikeesti että tykkääkö Cara siitä.
Autoilussa on taas tullut takapakkia, Cara oli jo tosi kauan niin ettei oksentanut autoon ja nyt on kaksi viimeistä autoilu reissua oksentanut autoon. Mietin vaan että pitääkö sit vaan taas ruveta raijaamaan sitä joka paikkaan mukaan. Kun autoilun hirveys on taas palannut.
Tässä nyt tämän kerran sepostus ja toivottavasti nyt ehtii sit lenkkeillä ja treenialla taas koiruuksien kanssa.

Start!

Täältä löytyy Caran ja minun seikkailut. Harrastuksistamme mätsärit, TOKO, rauniot, jälki, leikkimiset ja lenkkeilyt, agility yms.

Tänään olimme mätsärissä Kaarinan koirakeskuksessa ja tuloksena sieltä tulikin PUN-2. Tosin päivä ei mätsärin osalta alkanut mitenkään ruusuisesti. Ensin neiti päätti vähintään 2kk tauon jälkeen yrjötä autoon, ja toinen tassu oli ihan yrjössä mutta se saatiin kohtalaisesti siistittyä. Ilmottautuessa Cara sitten päätti kakkia lattialle ja kun yritin epätoivoisesti sen estää oli sitten hännän alta koko persus siinä sonnassa. Yrjöt ja paskat sain onneksi ihan hyvin siivottua neidistä ja kehän alkuunkin meni sen verta aikaa että ehti vielä kuivua. Ja eipä se ainakan menestytsä haitannut.

Tässä nyt tosi edustava kuva palkinto paikalta. 

 

 

Caran päivän palkintosaalis, tosin vinku possu unohtui kuvasta.

Cara poseeraa palkintojensa kanssa tosin edelleen se possu puuttu.

Ja edustava Cara antaa pienen loppukevennyksen kauneudellaan.

Huomenna Cara pääseekin mahdollisesti raunio radalle etsimään kadonneita. Ja ei siis ihan oikeasti eksyneitä tai loukkuun jääneitä vaan ihan treenaamaan mennään omaksi huviksi. Ja saa Caran päänuppi vähän töitä. Siitä mahdollisesti siis huomenna.

Tässäkuitenkin tämä tämän kerran postaus.