Caran toiminnallinen viikonloppu.

Eilen Cara ja Nori saivat taas riehua villeinä ja vapaina pellolla n. 1,5 tuntia. Nyt oli Caralla kurapuku päällä joten ei ollut ihan niin karmea näky kotipihalle päästyä. Kyllähän sillä tassut oli kurassa, mutta siitä selvittiin huuhtelulla. Caralla ei ollut taaskaan mitään ongelmia kuuntelussa ja luoksetuloissa. Käytti jopa sen pellon millä me olimme lisäksi kolmea ympärillä olevaa peltoa ja loikki kuin aropupu naama hyvmyssä ojien yli. Ja kyllä se että koira on onnellinen tekee itsensäkkin onnelliseksi. Carasta onnellisuus huokui vielä enemmän mitä se pelto lenkillä huokuu Geenasta tai Norista. Johtunee siitä että Caralle tämä on niin paljon harvinaisempaa ja aika lailla uusi tuttavuus.

Caralla on hauskaa.

Cara ja Nori

Cara katselee kohti horisonttia.

Caralla on kivaa.

Caralla on edelleen kivaa.

Valistautukaamme loikkaan.

Vähän spurttailua.

Ja onnistuuko hyppy yli ojan?

Kaunis Cara

Cara ja Nori sai hepulin.

Cara katselee tyrmistyneeä Norin kuravelli leikkejä.

Tänään eli sunnuntaina tuli kaatamalla vettä koko päivän, mutta eihän se koiraharrastusta haittaa. Kävin tänään Caran kanssa ensin n. 2km pyörälenkillä jonka jälkeen menin ajamaan verijäljen Caran kanssa. Tein jäljen jo aamulla ennen kuin lähdin pyörälenkille. Jäljelle pituutta tuli 20 askelta ja matkalla oli kaksi makuu paikkaa. Ja lopussa ihana kaato joka oli hirvi josta oli jäljellä enää yksi kylkiluu.

Cara kulkee haavoittuneen hirven jättämää verijälkeä pitkin ja koittaa löytää hirven.

Hmm...Hiirvi löytyi mutta varsin vähän siitä oli enää jäljellä. Vain kylkiluu oli enää jäljellä.

Tämä oli Caran elämän toinen jälki ja ensimmäiseen jälkeen verrattuna oli todella tapahtunut muutosta.

Cara osoitti eilen haluavansa ryhtyä barffaajaksi sillä oma kuivanappula ei kelvanut, mutta kissojen kupille eksyttyään ahmi tyttö innoissaa kupin tyhjäksi...kupissa oli siis aimo anos sydänjauhelihaa.

Geenalle tein myös veri jäljen ja koska Geena jo hommassa vähän harjaantunempi, oli Geenan jälki 110 askelta ja jäljelllä oli kolme makuuta ja jokainen oli samalla myös kulma. Ensimmäinen makuu oli suora kulma, toinnen makuu terävä kulma (joka oli aika haasteellinen) ja kolmas oli taas suorakulma. Makuut/kulmat sujui hyvin, tervää kulmaa edeltävällä pätkällä yritti oikaista koska tervävän kulman jälkeinen pätkä tuoksui voimakkaasti, muute meni kuitenkin todella hyvin. Vauhtia vielä kun saisi pois niin olisi aivan loisto homma. Kaatona lopussa oli hirven sorkka.

Huomenna alkaa työharjoittelu Doghousessa ja Cara pääsee ainakin maanantaina mukaan. Tänään en tämän enempää kirjoittele ja muutenkin melko kuva painotteinen postaus.