Nyt tulee tällänen lyhyt lyhyt postaus :D Lähinnä siitä mitä touhuiluja tähän päivään on kuulunut eli tosissaan LYHYT postaus. Eikä mikään teksti painotteinen :D Mutta koittakaa kestää, kyllä niitä pidempiä ja kattavampiakin postauksia on luvassa.
Tänään töiden jälkeen Koirat sai ensin olla pari tuntia pihalla omissa oloissaan ja Geena lähinnä kiukutteli ja tärisi kylmissään rappusilla. Cara ja Norppa taas riehuivat KOKO pari tuntia pihalla lähes taukoamatta ja ensimmäistä kertaa näin Carankin oikeasti painivan ja pyörivän siellä lumihangessa! Ne juoksi välillä tosi kovaa ja välillä ei niin kovaa ja käyttivät kyllä ihan koko pihaa hyödykseen. Ja möyriskelivät vähän väliä maassa ja leikkivät. Oli se kivaa katseltavaa, mutta ei Cara kyllä ollut kovin kaunista katseltavaa sen jälkeen :D Voitte vaan kuvitella minkä näköinen on tuo PITKÄ turkki kun se on aivan kuolassa ja näillä pakkasilla se kuola sitten jäätyi. Sanoisinko, että turkki ei ollut enää turkki vaan kasa jääpuikkoja.
Olen kaunis ja katselen äitiä ikkunassa <3
Norpotti ja Caarukka
Nori odottaa taas yhteistä leikki hetkeä.
Kun koiruudet olivat ulkona peuhailleet jonkun aikaa, päätin laittaa lämpimästi vaatetta päälle ja monot jalkaan. Geenalle valjaat päälle ja itelle vyö remmi kiinni koiriin, sukset jalkaan ja taas mentiin. Tänään hiihdettiin semmonen 4km. Luisto ei tänään ollut niin hyvä mitä viimeksi, joten ei ollut niin hvyä hiihtaa. Ei kuitenkaan mikään yber huonokaa. Molemmat jaksoi aika kivasti lenkin ja vauhti pysyi aika tasaisena. Yksi hullu koulutaxi kuski kaahaili sunintiellä ja meinasin kyllä haistattaa pitkät ja näyttää perään kera KV käsimerkkejä, mutta en sitte viitinny.
Lenkille lähdessä...ja kuka tekeekän kaiken työn.Vanha mummo tietenkin :D
Hiihtolenkin jälkeen meinasin, että nyt Cara on ehkä sopivasti väsynyt joten voisi olla hyvä hetki kokeilla ahkion vetämistä neidin kanssa. Siispä vein Geenan sisälle ja laitoin Caralle valjaat päälle...jotka olivat ehkä hitusen liian isot, tai ainakin reikiä olisi tarvittu lisää. Näillä kuitenkin pärjättiin. Cara ahkioon kiinni ja sai neiti muutaman nakin. Ei ollut hirveen stressissä ja paniikissa, koska nakit kelpasi. Tatu monta vuotta oli niin paniikissa, että ei nakki kelvannut. Tämä nakki testi on siis hyvä siinä mielessä että saa hyvän kuvan siitä jo mitä mieltä koira on jo alussa tästä vetotouhusta. No sitten lähdettiin liikkeelle. Alkuun Cara vilkuili paljon taakseen, että mitä IHMETTÄ mun perässä on. No kun alkujärkytyksestä oli selvinnyt otti suunnan suoraan eteenpäin ja eteni tasaisella käynnillä eteenpäin. Muutama ravipätkäkin otettiin ja silloinkin oli tosi tasaista menoa.Tämä eka pätkä oli ihan tyhjällä ahkiolla. Sitten mentiin takaisin omalle pihalle ja täytin ahkion puilla ja Cara sai vetää kuorman ulko-ovelle. Sekin meni hyvin vaikka taakkaa olikin aika paljon. Olen kyllä kaikinpuolin TOSI tyytyväinen. Hyvä Cara!
Ennen kuin lähdettiin liikkeelle.
Ja sitten jo liikkeellä.
Ja puukuorma valmis.
Nori treenaa...(ei tosin ole = Cara harrastehauvana, mutta laitampa nyt kuitenkin)
Luoksetulo
Hyppy
Tässä taisi olla tämä tämän kertainen päivitys. Tulikin pidempi mitä ajatus oli :D Hups!
Perjantaina oli Caran kauneushoitola päivä. Pesu, föönaus, harjaus ja kynsienleikkuu. Tyttöstä tulikin oikein kaunis <3 ja tuntui että karvamääräkin tuplaantui.
Lauantaina sitten olikin TurkuKV- Winter Dog Show. Tuomarina Torbjörn Skaar, Ruotsi. Aletta esitti Caran, onneksi. Voi olla, että jos mun ois pitäny se esittää niin ois iskeny ramppikuume :D Ehkä sitte joskus kykenen sen vielä ite ihan virallisissakin esittämään :D
Cara seisoo. ERI 2 SA
Cara liikkuu. ERI 2 SA
Cara liikkuu. ERI 2 SA
Ilalla kun päästiin kotiin oli Cara ja Nori innoissaan, kun saivat taas palata yhteen. Olihan ne toki olleet erossa oikeen perjantai klo. 16 eteenpäin eli huiman vuorokauden. Kyllä ne sit sen vuorokauden edestä juoksikin pisin pihaa.
Eilen Cara pääsei Nunnan ja Norin kanssa juoksemaan pellolle. Lenkki kesti n. tunnin. Lunta oli ihan kiitettävästi että kyllä noi koiruudet joutuivat töitä jonkun verran tekemään päästäkseen liikkumaan eteenpäin. Hyvä treeni tuli siis :D Lenkistä kuvia saatat löytää metsän asukkien omasta blogi osiosta.
Tänään Cara pääsikin ensimmäistä kertaa elämässään (näin uskoisin ainakin) hiihtolenkille. Minä siis hiihdin ja Geena ja Cara joustoremmeillä vetovyössä. Cara oli alkuun vähän että WTF ?!? Mitä ihmettä sä oikeen yrität pistää, minnuu tekemään ?? Eikä neiti oikein osannut päättää, että juoksisko mun vierellä vai juoksisko edellä ja auttais Geena-muoria, ettei se joutuis tekemään kaikkea työtä. Kyllähän se sitten päätti mennä auttamaan ystävä rakasta. Ja leppoisasti eteni 3km lenkki. Ja jo tuon lenkin aikana Cara alkoi oivaltaa mitä tarkoittaa käsky VETO, ja käskyt OIKEA ja VASEN. Toki olihan Caralla apuna vetohommien ammattilainen Geena. Joka osaa käskyt ja osaa noudattaa niitä jolloin Carakin oppi nopeasti mitä käskyni tarkoittivat. Tyytyväinen tästä. Vaikutti siltä kuitenkin, että tuo lenkki ei tuntunut missään kun Geenaa katsoi. Ja Geena kuitenkin veti päivällä jo "työnantajani" 4v poikaa ja ei mitään lyhyttä matkaa/aikaa. On tuo kyllä aika teräs rouva, ikää tulee kuitenkin kohta jo se 10v.
Caran harrastusrintamalla tapahtuu kummia...etenee ääreist nopeaa vauhtia tuo edistyminen. Tokossa hienosäätöä vaille ehkä valmis ALO luokkaan. Ja se luonnetestikin tosiaan toukokuussa. Nyt keväällä aattelin mennä Caran kanssa ainakin yhteen mölli-toko kokeeseen jos semmonen hyvä jostain läheltä löytyy. Liedossa mahdollisesti yks varteen otettava. Kyllä tämä tästä. Kohta ennen kun ehin edes huomaan ollaan Caran kanssa jo EVL:ssä...JOO NIIN VISSIIN!! Ei ehkä taideta olla.
Näytelmä reissun jälkeen, käytiin kameran kanssa naapurissa/kasvattajalla.
Taas on ikävästi kulunut aikaa viime päivittelyistä. Tämän vuoden tokat mätsärit oli lauantaina 14.1. Cara jaksoi hyvin pitkän päivän (mentiin jo yhdeltä kun mentiin katsomaan kun kaverini oli pentu kehässä) oma kehä alkoi vasta 15...tai piti alkaa, mutta kas kummaa se oli myöhässä. Kun vihdoin alkoi meidän kehä, oli Caraa vastassa näyttelylinjainen sakemanni. Cara sai punaisen nauhan, mutta punaisten kehässä ei sitten enää pärjätty. Mukana oli neljä afgaania Caran lisäksi kaksi sai sinisen ja kaksi punaisen. Molemmat punaisen saaneista putosi ennen Caraa. Eli voin olla tyytyväinen jo siihen, että voitettiin kaksi saman rodun edustajaa joiden taso kyllä oli melko heikko. Caran esiintymiseen olin myös tosi tyytyväinen.
Ihunainen Caraseni odottelee pääsevänsä kehään.
Punaisten kehä
Punaisten kehä.
Punaisten kehä.
Mätsärit kun vihdoin päättyi, vein kaverini kotiin ja kuinkas ollakaan jäätiin Caran kanssa sinne viettämään iltaa. Cara sai seurustella uuden koirakaveri-Kaislan kanssa.
Cara otti kyläilessä rennosti pipo silmillä.
Kaisla
Cara ja Kaisla
Näin me vietettiin iltaa.
Harrasterintamalla alkaa nyt todella tapahtumaan. Luonnetesti on 12.-13.5. Ja TOKO ALO kokeesta suunnittelin, että kokeiltais Caran kanssa josko heinäkuussa päästäisiin. Silloin olis Mustialassa koe joka on lähinnä tässä vaiheessa ilmoitetuista kokeista. Elikkä heinäkuussa kokeeseen ellei nyt aiemmin ole lähempänä. Uskon kuitenkin siihen, että Cara on tuolloi koevalmis tämän hetkisten treenien perusteella. Caran kanssa oli jonkun verran taukoa toko rintamalla, mutta nyt kuitenkin ollaan aktivoiduttu Caran kanssa ja kun kuitenkin suunnitelmmana tuo koe kesällä niin pitää treenailla ahkraan, että pysytään tavoitteessa. Tauko teki Caralle kuitenkin TOSI hyvää ja on saanut vielä lisää intoa ja potkua tuohon tottisteluun. Työskentely on tiivistä ja kontakti löytyy lähes tulkoon koko ajan. Käännöksissä pysyy kivasti mukana ja sivulle tulo alkaa kuulumaan jo näihin ymmärrettyihin liikkeisiin. Hyppy este joka on ollut se vahvin on nyt alkanut tökkimää joten sitä pitää treenailla. Paikalla makuu lunnistuu jo hyvin ja tottelee maahan käskyä jo nopeammin. Rintamasuunnan kun saisi suoraksi vielä niin perfecto. Ehkä me todella ollaan koe valmiita jo ennen heinäkuutakin :D
Perjantaina tuli päätökseen viimeinen pieneläin harjoittelu jakso, jonka tein Doghousessa (1 viikko joka oli vielä tekemättä). Cara oli mukana kahtena päivänä. Tänään aloitin harjoittelun tuttumme kanalassa ja ensimmäinen päivä meni mukavasti ja pikku tipuset oli SUPER SÖPÖJÄ.
Ja ikävät uutiset vielä lopuun. Torstaihin tai perjantaihin asti joudun olemaan ilman autoa sillä "Pienen pieni Martti sairastaa, häntää hellikäämme." Tuli käytyä Martin kanssa vähän ojassa (ei pahasti). Martin pakoputki otti himan nokkiinsa ja odottaa nyt että autotohtori iskä ehtii laittamaan pikku Marttiseni jälleen kuntoon...toivottavasti. Martin elämä alkaa tosin olemaan jo päätöksessään, mutta kyllä siitä vielä olisi kiva saada toimiva auto.
Tässä taisi olla tämän kertaiset postaukset. Ja lauantaina onkin jo Winter Dog Show joten siitä viimeistään seuraavaa postausta tänne :D
Eipä ole Cara paljoa harrasstellut nyt, laiskuutta laiskuutta....ei koiran osalta. Nyt kuitenkin jotain taas tapahtuu...
Lauantaia tosiaan oli tämmän vuoden ekat mätsärit...jei! Okei en tiedä oliko se nyt niin jei! Punainen onnetonnauha tuli ilman sijoitusta. Mätsäri kesti "vaivaiset" 6h ja maksoi tasoon nähden järkyt 12€. No maksajahan se tyhmä on ei pyytäjä. Cara esiintyi kutienkin tosi kivasti :D Siitä on syytä olla tyytyväinen. Vaikka en ollut tyytyväinen itse mätsäriin ja sen HINTAAN, niin silti ajattelin mennä helmimätsäriin ja maalismätsäriin. Luultavimmin kahden koiran kanssa sitä en tiedä ketkä näistä neljästä: Cara, Geena, Nori ja Nunna.
Seisotuskuvien kuailua :D
Kehässä :D
Mätsäri kalenteri Caran kanssa näyttää jo nyt aika mukavalta. Tosin kaksi mätsäreistä osuu juuri hiihtoloman Rukan reissullemme. Mutta eiköhän niitä tässä pitkin vuotta taas tule ihan kivasti olemaan :D
Uusi vuosi alkoi, joten jos nyt alottais Caran kanssa pienen tauon jälkeen tottistelun taan oikee ihan oikeesti. Ja koittais tähdätä josko vaikka loppuvuodesta ALO kokeeseen, jos tästä Turun seudulta löytyis joku kiva koe :D IIK
Ei nyt tällä kertaa enempiä rustailuja, ehkä tässä tulevien viikkojen aikana tulee postausta meidän tottisteluista.
Perjantaina oli saran painajais päivä ja vähintään maailmanloppu. Elikkä siispä trimmaus- ja pesupäivä. Tiskirätiksi tuo neiti muuttui. Neidin vaastaan panosta huolimatta saatiin neidistä kuitenkin nätti tyttö.
Sitten vielä pesu ja föönaus, niin kaikki hirveydet oli Caralle jo tehty. Lauantain studiokuvauksia varten tämä kaikki siis. Kuvauksissa mukana oli myös Geena ja itsekkin olin muutamassa kuvassa molempien koirien kanssa. Molemmat koirat olivat oikein vieraskoreita ja käyttäytyivät ja kuuntelivat todella mallikkaasti mitä niiltä pyysin. Kuvista tuli hyvät ja kun saan ne niin varmasti päivittelen niitä tänne. Lauantai illan olin naapurissa vahtimassa koiria ja olin yötä. Otin Hugon mukaan ja herra sai riehua russeli-Maija ystävänsä kanssa. Hugo oli välillä kyllä vähän helisemässä, kun Maikki leikki vähän rajusti.
Hugo ja Maija leikkivät.
Hugo ja Maija.
Hugo ja Maijan kuono.
Tänään aamulla olin vielä naapurissa yhteen kahteen asti. Sieltä lähdin sitten Caran kanssa kentälle treenaamaan. Myös kaverini Lissu tuli koiransa Kiton kanssa. Tokoiltiin vähän siinä koiruuksien kanssa, Cara teki hyvää tottista SIIHEN ASTI, että Lissu otti kameran ja piti kuvata treenailua. Joitain otoksia kuitenkin tuli otettua mm. luoksetulosta ja A-esteestä, jotka kuuluvat Caran lemppari liikkeisiin.
Pikku prinsessani.
Sivulle.
Eteen tuloa.
Luoksetulo, ennen kutsua.
Ja nyt se luoksetulo.
A-estettä.
Poseerausta A-esteellä.
Kiipee :D
Tässä tämä viikonloppu lyhyesti. Maanantaina taas päiväkotiin :D
Eilen Cara ja Nori saivat taas riehua villeinä ja vapaina pellolla n. 1,5 tuntia. Nyt oli Caralla kurapuku päällä joten ei ollut ihan niin karmea näky kotipihalle päästyä. Kyllähän sillä tassut oli kurassa, mutta siitä selvittiin huuhtelulla. Caralla ei ollut taaskaan mitään ongelmia kuuntelussa ja luoksetuloissa. Käytti jopa sen pellon millä me olimme lisäksi kolmea ympärillä olevaa peltoa ja loikki kuin aropupu naama hyvmyssä ojien yli. Ja kyllä se että koira on onnellinen tekee itsensäkkin onnelliseksi. Carasta onnellisuus huokui vielä enemmän mitä se pelto lenkillä huokuu Geenasta tai Norista. Johtunee siitä että Caralle tämä on niin paljon harvinaisempaa ja aika lailla uusi tuttavuus.
Caralla on hauskaa.
Cara ja Nori
Cara katselee kohti horisonttia.
Caralla on kivaa.
Caralla on edelleen kivaa.
Valistautukaamme loikkaan.
Vähän spurttailua.
Ja onnistuuko hyppy yli ojan?
Kaunis Cara
Cara ja Nori sai hepulin.
Cara katselee tyrmistyneeä Norin kuravelli leikkejä.
Tänään eli sunnuntaina tuli kaatamalla vettä koko päivän, mutta eihän se koiraharrastusta haittaa. Kävin tänään Caran kanssa ensin n. 2km pyörälenkillä jonka jälkeen menin ajamaan verijäljen Caran kanssa. Tein jäljen jo aamulla ennen kuin lähdin pyörälenkille. Jäljelle pituutta tuli 20 askelta ja matkalla oli kaksi makuu paikkaa. Ja lopussa ihana kaato joka oli hirvi josta oli jäljellä enää yksi kylkiluu.
Cara kulkee haavoittuneen hirven jättämää verijälkeä pitkin ja koittaa löytää hirven.
Hmm...Hiirvi löytyi mutta varsin vähän siitä oli enää jäljellä. Vain kylkiluu oli enää jäljellä.
Tämä oli Caran elämän toinen jälki ja ensimmäiseen jälkeen verrattuna oli todella tapahtunut muutosta.
Cara osoitti eilen haluavansa ryhtyä barffaajaksi sillä oma kuivanappula ei kelvanut, mutta kissojen kupille eksyttyään ahmi tyttö innoissaa kupin tyhjäksi...kupissa oli siis aimo anos sydänjauhelihaa.
Geenalle tein myös veri jäljen ja koska Geena jo hommassa vähän harjaantunempi, oli Geenan jälki 110 askelta ja jäljelllä oli kolme makuuta ja jokainen oli samalla myös kulma. Ensimmäinen makuu oli suora kulma, toinnen makuu terävä kulma (joka oli aika haasteellinen) ja kolmas oli taas suorakulma. Makuut/kulmat sujui hyvin, tervää kulmaa edeltävällä pätkällä yritti oikaista koska tervävän kulman jälkeinen pätkä tuoksui voimakkaasti, muute meni kuitenkin todella hyvin. Vauhtia vielä kun saisi pois niin olisi aivan loisto homma. Kaatona lopussa oli hirven sorkka.
Huomenna alkaa työharjoittelu Doghousessa ja Cara pääsee ainakin maanantaina mukaan. Tänään en tämän enempää kirjoittele ja muutenkin melko kuva painotteinen postaus.
Eilen Cara pääsi Norin kanssa peltolenkille ja Carakin sai olla vapaana. Voi sitä riemua mikä Carasta paistoi, tyttö oli niin onnellinen ettei meinannut nahoissaan pysyä. Vetivät Norin kanssa sellaista rallia että huh huh. Tunti siellä pellolla tepasteltiin ja kyllä oli kiva katsella, kun koirilla oli kivaa. Carakin oli todella kiltisti, totteli jokaista luokse kutsua todella nopeasti. Olin kyllä TODELLA tyytyväinen Caraan, en olisi uskonut että on noin kuuliainen. Käyttivät Norin kanssa kuitenkin aika lailla koko peltoa hyödykseen ja siitä huolimatta vaikka Cara olisi ollut toiseella puolen peltoa totteli kutsua välittömästi ja tuli luokse. Toki mulla oli makkaraa mukana, mutta silti :D
Haamu Cara
Iloinen Cara
Cara tulee niin vauhdilla että hädin tuskin kuvaan mahtui.
Jostain kumman syystä illalla oli Carala edessä pesu. Pesupäivä olisi ollut muutenkin, mutta peltolenkin ansiosta siihen oli vielä suurempi syy. Kuvistakin saattoi nähdä, että neiti ei ollut kovinkaan puhdas :D Pelto oli nimittäin paikoitellen kuin uima-allas. Ei kylläkään tullut mieleenkään että olisin suoraan neidin lykännyt pesuveteen vaan oli pakko ensin suurimmat savet huuhdella suihkun kanssa pois. Kyllä oli neiti tänään taas puhdas. Tänään kävin Doghousessa tekemässä työsopimuksen tyharjoittelua varten. Caraa en tosin ottanut mukaan sisälle kun oli harjaus vielä kesken :D
Caran tukka hyvin punnauksen jälkeen, ja näin voitiin lähteä kaupunki kierrokselle.
Pesun ja kesekeneräisen harjauksen jälkeen mummon luona.
Tässä taisikin olla tämän päivän postaus, huomenna voisi taas lähteä Norin ja Caran kanssa pellolle. Cara tosin saa kurahaalarin päälleen.
